Ah! Espanja.

Madrid.

Rakas päiväkirja,

Lähdin ulkomaille ja päätin tehdä (blogi)paluun. Paluussa on vain kestänyt, kun täällä on niin kuuma ja kaikki paitsi aukioilla laiskottelu tai tissuttelu terassilla on turhaa. Madrid ei ole enää tuntematon, mutta silti täynnä ihmeellisiä suuren maailman ihmeitä. On pappoja puistoaukioilla matkaradioiden kanssa, transuja, kerjäläisiä, roskaa, kaljaa myyviä kiinalaisia, latinojen välienselvittelyä, huoria, äänekkäitä mielenosoituksia, modernia flamencoa, etnon tuoksua kadulla, sotkettuja seiniä, rikkaita, köyhiä, leipomoita, kovaäänisiä naapureita, sutenöörejä, tapaksia ja euron kaljaa. Viiniä saa kaupasta jopa alle euron litrahintaan. Oli tätä kaikkea aina aiemmillakin Espanjan matkoilla, mutta nyt kun se kaikki on osaksi minun, ainakin tämän vuoden ajan, tuntuu se oudolta. Lasku on kuitenkin pehmeä kun Mari on täällä. Mari on ehkä turvallisin asia maan päällä. Kuukauden päästä vaihdan kaupunkia, ja sitten on vasta tosi kyseessä. Tämä kuukausi on vähän niinkuin valtion tukema kesäloman jatke, jonka aikana opiskellaan pari tuntia espanjaa päivässä ja harjoitellaan maan tavoille, tuttavallisesti suomalaisessa seurassa.

Ehkä joskus saan laitettua kuvia näistä maailman ihmeistä ja tästä rumankauniista, väliaikaisesta kotikaupungistani.

Nyt on vaan niin kuuma, ettei jaksa.