Arki // kananliha

Arki, vaikkei se puulta maistukaan. Oma huone on jo tutun sotkuinen eikä marjapuuroseinät enää herätä suuria tunteita sisäänastuessa. Koulu on alkanut, kurssit valittu ja oma hylly jääkaapista täytetty munakoisotortellini -paketein sekä omenamehutölkein. Kehtaan käydä yöllä pissallakin – lol.

Luennot on iltapäivisin ja iltaisin, 1500 - 2200. Koulu keskustassa, turistihelvetissä. Parasta on projekti, jossa suunnitellaan ihka oikea mainoskampanja 2012 avattavalle kulttuurihirviölle Disseny Hub Barcelona. Hurjaa.

Koti on hyvällä paikalla – keskustan reunamailla, Gràcian alkupäässä. Kaikki toimii ja meillä on jopa lämminvesivaraaja – tasaisen lämpimät suihkut taattu! Parveke huoneessa parasta – olenhan tuuletushullu. Katu alla on pieni ja osittain suljettu autoilta. Kattoterassilla pyykit kuivaa vauhdilla ja siellä ollessa iskee eksoottinen olo. Tytöt, joiden kanssa asun, ovat edelleen mahtavia. Ainoa huolenaiheeni on, että uuni lähtee ehkä Ranskaan, koska sen on ostanut mun huoneessa aiemmin asunut matemaatikko-ranskis.

Eilen kouluun kävellessä päätin, etten vaan painele hiki hatussa turisteja halveksuen vaan hengittää sisään kaupungin keskustaelämää – ja lopputulos oli kananliha, tietenkin:

"Mmm, fasistinen kirjakauppa ja Anne Frankin muistolaatta katuun hakattuna sen edessä, ai hieno hotelli, mummo ja pappa parvekkeella, siesta-aika ja baarit täynnä ihmisiä, tuossa on Chanelin liike täynnä pitkiä laihoja ihmisiä, ai kappas siinä vieressä kerjäävä punkkari ja tappajakoira, hei palmuja vau, meri tuoksuu, nyt on jo lokakuu ja mulla on shortsit, ton talon on pakko olla Gaudin suunnittelema, kuusikaistainen katu, skoottereita, paloauto, suihkulähde keskellä liikenneympyrää, terasseja, loputon määrä ravintoloita, turisteja ja ihan melkein aitoja merkkilaukkuja lakanoiden päällä ja apua joku meinas ajaa pyörällä mua päin."

01. Mun varpaat ja kotikatu parvekkeelta.